Pääkaupunkiseudun suurten kauppakeskusten talotekniikkasuunnittelusta vastannut Projectus Team Oy on kouluttanut koko henkilöstönsä tietomallipohjaiseen suunnitteluun vuosien 2011 ja 2012 aikana. Yrityksen asiantuntijat arvioivat, että tänä päivänä yli puolet kohteista mallinnetaan, vaikka osuus voisi olla vieläkin isompi. Päätös tietomallien käytöstä saatetaan tehdä urakkalaskentavaiheen jälkeen, tai jossain tapauksissa jo suunnittelutarjouksia pyydettäessä. – Periaatteessa päätöksen pitäisi olla helppo, arvioi LVI-projektipäällikkö ja BIM-koordinaattori Mikko Ylesmäki Projectus Teamilta. – Vaikka mallintaminen nostaa suunnitteluvaiheen kustannuksia jonkin verran, säästö tulee takaisin moninkertaisena kun päästään työmaalle. Tosin tässäkin on parantamisen varaa. Itse asentajana 10 vuotta työskennellyt, nykyisin erityisesti saneerauskohteiden sähkösuunnittelusta vastaava Kimmo Kulta sanoo, että urakoitsijoiden kannattaisi hyödyntää tietomalleja tehokkaammin. – Jos kaikki urakoitsijat käyttäisivät yhdessä minuutin aikaa tutkimalla tietomallia, ennen kuin kohteeseen mennään sisälle, säästettäisiin paljon aikaa ja rahaa, Kulta kuvailee. – Voi olla sellainen tilanne, että putkiurakoitsija ei ole vilkaissutkaan sähkökuvaa, ja sitten onkin hyllylle varattu tila käytetty kun mennään asentamaan hyllyjä paikalleen. Hyvä esimerkki onnistuneesta tietomallien hyödyntämisestä oli Mikko Ylesmäen mukaan Hyvinkään keskuskortteli Keko. – Esimerkiksi maanalaisten rakenteiden hahmottaminen plaanista olisi ollut todella hankalaa. Nyt kaikki sujui kuin todella hienosti, Ylesmäki kertoo. Kokonaan toinen asia on sitten se, kuinka BIM on hyödyksi kohteen valmistumisen jälkeen. – Yleensä prosessi loppuu siihen, Ylesmäki sanoo. – Koska mallia käytetään energiankulutuksen suunnitteluun, olisi luontevaa käyttää sitä kohteen valmistuttua myös kulutuksen seurantaan, ja tarpeen vaatiessa korjaaviin toimenpiteisiin.
Vielä pidemmälle päästäisiin, jos tietomalli olisi osa sähköistä huoltokirjaa. Silloin mallia voitaisiin hyödyntää rakennuksen koko ylläpidossa esimerkiksi muuttamalla jopa yksittäisten laitteiden asetuksia ja simuloimalla muutosten vaikutusta koko järjestelmään. – Toteumamalli tehdään kohteen valmistuttua sillä tarkkuudella, että se vastaa todellista rakennusta, Mikko Ylesmäki kuvailee. – Mutta tämä tieto ei kulje rakennuksen ylläpidosta vastaavalle taholle. Tietomalli jää näiltä osin hyödyntämättä, Ylesmäki harmittelee. LVI-suunnittelussa tietomallien käyttöönotto on tapahtunut nopeammin kuin sähköpuolella. Sähkösuunnittelija, BIM-koordinaattori Olli Hoskari selittää kehitystä sillä, että suuri osa sähkötekniikasta on mallinnuksen ja törmäystarkastelujen kannalta merkityksetöntä. – Käytännössä kaikki LVI-tekniikka on sellaista, jolle täytyy varata tilaa. Sähköpuolella sen sijaan tilaa vieviä komponentteja on suhteellisen vähän, joten mallinnuksen suurimmat hyödyt tuntuvat olevan muualla, Hoskari sanoo. – Lisäksi LVI-puolella on kattavat tuotetietokannat. Käytämme suunnitteluohjelmistona MagiCADia, johon saa käytännössä kaikkien LVI-laitevalmistajien tuotteet mukaan. Sähköpuolella tilanne on vaikeampi. Hoskari kertoo, että toiveissa olisikin ohjelma, jolla laitevalmistajat voisivat itse luoda tietomalleja omista tuotteistaan. – Toistaiseksi sellaista ei ole ollut tarjolla.

Lisätietoja Projectus Teamista

Julkaistu 14.5.2013