Keskustelu geneettisestä tulevaisuudesta kokosi ennätysyleisön
Kaikille avoin Geneettinen tulevaisuutemme –tilaisuus houkutti monisatapäisen yleisön Oulun yliopiston Saalastinsaliin tiistaina 8.12. Seminaaripäivän alaotsikkona oli ”Millaisia mahdollisuuksia geenitieto avaa yhteiskunnassa?”
Modernia geeniteknologiaa tarkasteltiin päivän aikana monipuolisesti eri tieteenalojen näkökulmasta. Jokaisen asiantuntijapuheenvuoron jälkeen oli varattu aikaa yleisökysymyksille ja keskustelulle, ja tätä mahdollisuutta vilkkaasti myös käytettiin. Osallistujia kiinnostivat sekä biolääketieteen sovellukset että geenitietoon liittyvät yhteiskunnalliset, kaupalliset ja eettiset kysymykset.
Oulun yliopiston vararehtori, professori Taina Pihlajaniemi korosti avauspuheenvuorossaan geenitutkimuksen hurjaa kehitystä. Tulevaisuudessa yksi leimallinen osa geenitutkimusta on Pihlajaniemen arvion mukaan tiedonlouhinta eli olennaisen löytäminen valtavista datavarastoista.
Geneettinen tulevaisuutemme –tilaisuus järjestettiin osana Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Geenit ja yhteiskunta –Argumenta -hanketta. Maaliskuussa 2015 käynnistyneen kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on edistää sekä tieteidenvälistä että yleistajuista vuoropuhelua geenitutkimuksen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä.
Kiinnostus tilaisuutta kohtaan osoitti, että geenitutkimusta käsitteleville yleisötapahtumille on kysyntää. Päivän aikana osallistujien välille virisi vilkas vuoropuhelu. Yleisökommentteja sävytti ensisijaisesti tiedonhalu, mutta myös mahdollisista uhkakuvista käytiin avointa keskustelua. Yhteisenä johtopäätöksenä todettiin, että ajantasaisen tutkimustiedon tarve lisääntyy samaa tahtia, kuin geeniteknologia kehittyy. Tieteellistä, luotettavaa tietoa tarvitaan niin yhteiskunnallisen kuin yksilöllisenkin päätöksenteon tueksi. Kuten hankkeen johtaja, professori Seppo Vainio tilaisuuden päätössanoissaan totesi: geenitiedon soveltaminen on meidän kaikkien yhteinen asia.
Seuraavat Argumenta-tilaisuudet järjestetään keväällä 2016.
Lue koko artikkeli täältä.
Modernia geeniteknologiaa tarkasteltiin päivän aikana monipuolisesti eri tieteenalojen näkökulmasta. Jokaisen asiantuntijapuheenvuoron jälkeen oli varattu aikaa yleisökysymyksille ja keskustelulle, ja tätä mahdollisuutta vilkkaasti myös käytettiin. Osallistujia kiinnostivat sekä biolääketieteen sovellukset että geenitietoon liittyvät yhteiskunnalliset, kaupalliset ja eettiset kysymykset.
Oulun yliopiston vararehtori, professori Taina Pihlajaniemi korosti avauspuheenvuorossaan geenitutkimuksen hurjaa kehitystä. Tulevaisuudessa yksi leimallinen osa geenitutkimusta on Pihlajaniemen arvion mukaan tiedonlouhinta eli olennaisen löytäminen valtavista datavarastoista.
Geneettinen tulevaisuutemme –tilaisuus järjestettiin osana Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Geenit ja yhteiskunta –Argumenta -hanketta. Maaliskuussa 2015 käynnistyneen kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on edistää sekä tieteidenvälistä että yleistajuista vuoropuhelua geenitutkimuksen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä.
Kiinnostus tilaisuutta kohtaan osoitti, että geenitutkimusta käsitteleville yleisötapahtumille on kysyntää. Päivän aikana osallistujien välille virisi vilkas vuoropuhelu. Yleisökommentteja sävytti ensisijaisesti tiedonhalu, mutta myös mahdollisista uhkakuvista käytiin avointa keskustelua. Yhteisenä johtopäätöksenä todettiin, että ajantasaisen tutkimustiedon tarve lisääntyy samaa tahtia, kuin geeniteknologia kehittyy. Tieteellistä, luotettavaa tietoa tarvitaan niin yhteiskunnallisen kuin yksilöllisenkin päätöksenteon tueksi. Kuten hankkeen johtaja, professori Seppo Vainio tilaisuuden päätössanoissaan totesi: geenitiedon soveltaminen on meidän kaikkien yhteinen asia.
Seuraavat Argumenta-tilaisuudet järjestetään keväällä 2016.
Lue koko artikkeli täältä.
Julkaistu 10.12.2015
Valokuva: Seija Leskelä / Kulmakuvaamo