Kauppalehti julkaisi joulukuun puolivälissä laajan artikkelin, jossa arvioitiin oululaisen yrityskentän toipumista ja kasvunäkymiä matkapuhelin-Nokian jälkeisessä maailmassa. Tilanne on analoginen muun Suomen kanssa – Nokian tänne synnyttämää osaamista on pystyttävä hyödyntämään uudella tavalla. Kauppalehti perehtyi Oulussa kolmeen yritykseen, joiden osaamispohja liittyy tavalla tai toisella Nokiaan ja sitä ympäröineeseen ekosysteemiin. Kulutuselektroniikkaa kehittävä Creoir, ohjelmistotalo Bitfactor ja älykkäiden led-järjestelmien Valopaa kertovat kukin tarinaansa – kuinka matkapuhelimia kehittäneet insinöörit tekevät nykyään jotain aivan muuta. Vai tekevätkö?

Valopaa Oy
Valopaa suunnittelee ja valmistaa yhdessä verkostonsa kanssa led-valaistusjärjestelmiä ulko- ja sisäkäyttöön. Ne koostuvat itse valaisimista sekä niiden älykkäästä ohjauksesta. Valaisimia voidaan ohjata esimerkiksi nettiselaimen kautta – ja toisaalta ne voivat ohjata itse itseään tarkkailemalla ulkoisia olosuhteita: valoisuutta, kellonaikaa, liikettä. Kun maassa on lunta, riittää tarvittavaan valaistukseen pienempi teho, jota järjestelmä osaa portaattomasti säätää.
Yhtiön tuotekehityksessä työskentelee paljon Nokia-taustaisia suunnittelijoita. Järjestelmien kehityksessä tarvitaan projektiosaamista, optiikkasuunnittelua, jonkin verran radioteknologian tuntemusta sekä laiteohjelmointitaitoja.
Valopaa on juuri julkistanut uuden valaistuksen ohjausjärjestelmän, iLUMNETin. Se on teknologia-alusta, jota hyödynnetään Valopaan omissa valaistusratkaisuissa, mutta sitä myydään myös muille valaisinvalmistajille, jotka voivat olla Valopaan kilpailijoitakin. Kaikki valaisinvalmistajat eivät halua itse kehittää ohjaukseen ja teknologiaan liittyviä ratkaisuja, jolloin ratkaisu voi olla iLUMNET. Teknologian kehittäjiä on markkinoilla huomattavasti vähemmän kuin valaisinvalmistajia.

Creoir Oy
Creoir on suunnittelutoimisto, joka pystyy tarjoamaan asiakkailleen kuluttajamarkkinoille tarkoitettuja elektroniikkalaitteita avaimet käteen -periaatteella. Tuote voi olla matkaviestin, älykello tai mikä tahansa sofistikoitunut langaton laite. Yrityksessä on riittävästi osaamista ja kokemusta maailmanluokan laitteiden suunnitteluun ja valmistuttamiseen. Osaamisen perustana on oululainen matkapuhelinten ja verkkolaitteiden suunnittelun ja valmistuksen kautta syntynyt insinööritieteiden ekosysteemi.
Eräänlainen läpimurto yrityksen kehityksessä koettiin Barcelonan Mobile World Congressissa vuonna 2014, kun Creoirin suunnittelema Ibis -koruälykellokonsepti esiteltiin. Se herätti paljon kiinnostusta ja yhteydenottoja, joiden myötä Creoir käynnisti keskustelut Zound Industriesien kanssa, jolla on oikeudet suunnitella ja valmistaa tiettyjä kuluttajatuotteita Marshall -tuotemerkin alla. Musiikkialan arvokkaimpiin lukeutuva brändi halusi tuoda markkinoille puhelimen, jonka tärkein ominaisuus olisi hyvä äänentoisto. Puhelin tuotiin markkinoille kesällä 2015 – Creoir vastasi koko laitteen suunnittelusta.

Bitfactor Oy
Bitfactor syntyi kaksi vuotta sitten myllerryksessä, joka alkoi Nokia myydessä matkapuhelimensa Microsoftille ja irtisanoessa alihankintasopimuksia ja työvoimaa. Bitfactorin perustajat näkivät mahdollisuuden koota huippuluokan osaajien ”dream teamin” tilanteessa, jossa muut irtisanoivat väkeä. Bitfactor palkkasi.
Samalla kun huippuosaajia saatiin taloon, päätettiin Bitfactorista tehdä hyvä työpaikka – sellainen johon tultuaan ei tule tarvetta vaihtaa. Erityisesti työsuhteissa on kiinnitetty huomiota kannustavaan palkkaukseen.
Ohjelmistokehitys on muuttunut koko 2000-luvun globaalimmaksi – tämä tarkoittaa että tietyn osaamisalueen erityisosaajia etsitään projekteihin maantieteestä riippumatta. Eikä tiimien ei tarvitse olla fyysisesti koossa, virtuaalinen ympäristö riittää.
Digitalisaatio on tällä hetkellä maailmanlaajuinen trendi. Yritykset siirtävät liiketoimintojaan entistä vahvemmin digitaaliseen ympäristöön. Tämä ei tarkoita pelkästään web-kauppojen perustamista vaan laajempaa muutosta kohti digitaalista maailmaa. Kehitys näkyy Bitfactorilla niin, että kova kasvu ei riitä tyydyttämään asiakaskunnasta tulevaa kysyntää – jota tulee myös Suomen ulkopuolelta.

Lue Kauppalehden artikkeli täältä.

Julkaistu 19.12.2015