Kuinka matematiikka toimii kotihoidon arjessa?
Oululainen Procomp on toteuttanut viime vuosien aikana kymmenissä Suomen kunnissa kotihoidon strategisen optimoinnin. Se tarkoittaa, että valittujen kotihoitoalueiden tiedot – asiakkaat, hoitajien osaamiset, hoitoajat ja sijainnit – siirretään Procompin optimointijärjestelmään, jonka avulla tuotetaan suunnitelma kotihoidon parhaaksi toteutustavaksi. Tiimirakenteet, työajat ja hoitoalueet saattavat optimoinnin jälkeen näyttää aivan erilaisilta kuin aiemmin on totuttu. Lopputuloksena laskenta osoittaa, että laadukkaampi kotihoito ei välttämättä lisää hoitoresurssien tarvetta, vaan joissakin tapauksissa jopa päinvastoin. Voivatko näin hyvät tulokset toteutua myös käytännössä?
Kaavin sosiaalijohtaja Heli Pärnänen antaa yksikäsitteisen vastauksen: ”Kyllä voivat.” Kaavilla toteutettiin Procompin strateginen optimointi jo vuonna 2013. Pinta-alaltaan isossa kunnassa kotihoidon välimatkat ovat pitkät, ja tuntui että liikkumiseen menee aivan liian paljon aikaa – aikaa joka on pois ydintekemisestä, asiakkaiden palvelemisesta. ”Optimoinnin tulokset olivat erittäin lupaavia. Halusimme nähdä kuinka ne toimivat kentällä”, Pärnänen sanoo.
Vuonna 2013 Procompin järjestelmää vielä kehitettiin, ja kaavilaiset antoivat kehitystyöhön oman panoksensa. Seuraavana vuonna työn organisointiin alettiin käyttää Procompin järjestelmää. ”Tulokset olivat vakuuttavia. Päivittäinen suunnitteluun käytetty työmäärä pieneni murto-osaan ja turha liikkuminen väheni. Välittömän asiakastyön osuus nousi 38 prosentista 55 prosenttiin”, iloitsee Heli Pärnänen.
Myös useat muut kunnat ovat tehneet saman ratkaisun kuin kaavilaiset. Mutta monessa yhä emmitään eri vaihtoehtojen välillä. ”Strategisen optimoinnin lupaamat tulokset saattavat jonkun mielestä näyttää jopa epärealistisen hyviltä”, arvioi Procompin asiakkuuspäällikkö Jarno Väisänen syitä kuntien epäröintiin. ”Kaikissa kunnissa, joissa operatiivinen toiminta on käynnistetty, on saatu yhtäpitäviä tuloksia. Meidän järjestelmämme toimii.” Heli Pärnänen asettaa yhden ehdon: ”Rakenteet – siis tiimit, työajat ja alueet – on ensin laitettava kuntoon, strategisesta optimoinnista saatujen tulosten mukaisesti. Vasta sitten voidaan aloittaa käyttö oikeassa elämässä.”
Kaavin sosiaalijohtaja Heli Pärnänen antaa yksikäsitteisen vastauksen: ”Kyllä voivat.” Kaavilla toteutettiin Procompin strateginen optimointi jo vuonna 2013. Pinta-alaltaan isossa kunnassa kotihoidon välimatkat ovat pitkät, ja tuntui että liikkumiseen menee aivan liian paljon aikaa – aikaa joka on pois ydintekemisestä, asiakkaiden palvelemisesta. ”Optimoinnin tulokset olivat erittäin lupaavia. Halusimme nähdä kuinka ne toimivat kentällä”, Pärnänen sanoo.
Vuonna 2013 Procompin järjestelmää vielä kehitettiin, ja kaavilaiset antoivat kehitystyöhön oman panoksensa. Seuraavana vuonna työn organisointiin alettiin käyttää Procompin järjestelmää. ”Tulokset olivat vakuuttavia. Päivittäinen suunnitteluun käytetty työmäärä pieneni murto-osaan ja turha liikkuminen väheni. Välittömän asiakastyön osuus nousi 38 prosentista 55 prosenttiin”, iloitsee Heli Pärnänen.
Myös useat muut kunnat ovat tehneet saman ratkaisun kuin kaavilaiset. Mutta monessa yhä emmitään eri vaihtoehtojen välillä. ”Strategisen optimoinnin lupaamat tulokset saattavat jonkun mielestä näyttää jopa epärealistisen hyviltä”, arvioi Procompin asiakkuuspäällikkö Jarno Väisänen syitä kuntien epäröintiin. ”Kaikissa kunnissa, joissa operatiivinen toiminta on käynnistetty, on saatu yhtäpitäviä tuloksia. Meidän järjestelmämme toimii.” Heli Pärnänen asettaa yhden ehdon: ”Rakenteet – siis tiimit, työajat ja alueet – on ensin laitettava kuntoon, strategisesta optimoinnista saatujen tulosten mukaisesti. Vasta sitten voidaan aloittaa käyttö oikeassa elämässä.”
Julkaistu 4.5.2017