Bitfactorin kehitysprojekteissa tekoälystä on tullut arkipäivää, mutta mihin kaikkeen tekoälyä voi käyttää, ja mitä se itse asiassa on? Artikkelissa tekoälyasiantuntija Pekka Vuorio pohtii muun muassa, haluaako tekoälyllä toteutettu ostolaskuohjelma tuhota ihmiskunnan.

Tekoälyn käsite on tunnettu jo 1950-luvulla, ja erityisen rakastetuksi se kehittyi 1990-luvulla tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien kautta. Dystopiakuvaukset tekivät tunnetuksi singulariteetin – se on hetki, jolloin kehittynyt tekoäly tulee ”tietoiseksi” itsestään ja sen laskentateho kasvaa niin suureksi, että se muuttuu ihmiseen verrattuna ylivertaiseksi. Se on siis hetki, jolloin koneet kaappaavat meiltä vallan, alkavat monistaa itseään ja sitten se on menoa.
Kaikki eivät tähän usko. Onko laskentateho sama asia kuin äly? Entä miksi tehokkaasti laskeva tietokone haluaisi tuhota ihmiskunnan? Bestseller-kirjailija Dan Brown esitti uusimmassa teoksessaan Alku hyvin uskottavan pohdiskelun siitä, kuinka kehittynyt tekoäly pystyy lähes kaikkeen samaan kuin ihminenkin – myös eettisiin päätöksiin. Tosin kirjassa esitellyn tekoäly Winstonin tekemät eettiset päätökset ovat vääriä.

Mitä siis on tekoäly? Onko iPhonen Siri älykäs?

Bitfactorin tekoälyasiantuntija Pekka Vuoriota tällainen keskustelu huvittaa. Hänelle tekoäly on hyvin arkinen asia. ”Se voi vaikka tarkoittaa ostolaskujen automaattista tiliöintiä. Autoimme esimerkiksi Talenomia toteuttamaan tekoälyn avulla automaattisen mallin, joka oppii kaiken aikaa isosta aineistosta ja kirjanpitäjän merkinnöistä, mihin uusi lasku pitäisi kirjata.” Vuorio mietti hetken. ”On aika vaikea kuvitella, että ostolaskuohjelma haluaisi tuhota ketään.”

Mutta dataa tarvitaan

Ihminen oppii uutta vain keräämällä tietoa. Samoin toimii tekoäly. ”On oltava dataa, ja organisaatiossa on oltava tietty kypsyysaste, jotta dataa voidaan hyödyntää tekoälyn opettamiseen”, Pekka Vuorio sanoo. ”Minun työni kannalta se tarkoittaa, että on luotava tehokas alusta datan keräämistä varten. Yleensä se on jokin pilvipohjainen ratkaisu. Ja sitten algoritmi alkaa hyödyntää sitä. Se käyttää dataa, oppii virheistään, ja toimii seuraavalla kerralla paremmin.”

Tekoäly ei sovi kaikkeen

”Kaikki tällaiset ratkaisut on kehitettävä bisnes edellä. Missä kohtaa liiketoiminnassa on sellaisia rutiineja, joista tekoäly selviää ihmistä paremmin. Tämän ymmärtämisen tueksi asiakkaan organisaatiossa on oltava vähintään yksi visionääri, joka ymmärtää mitä tekoälyllä voidaan tehdä ja kuinka sillä rakennetaan yrityksen liiketoiminta-arvoa”, Pekka Vuorio pohtii. ”Yrityksen on tehtävä vahvoja strategisia päätöksiä siitä, milloin dataa on järkeä lähteä keräämään. Jos sitä on paljon, tarvitaan myös laskentatehoa, ja oikeita teknisiä ratkaisuja kapasiteetin hyödyntämiseen. Me osaamme auttaa kaikkien näiden päätösten tekemisessä”, lupaa Vuorio.

Julkaistu 12.6.2019
Kuva: Bitfactor