antti

 



Kilpailukyvyn mittaamisen sietämätön sekavuus

 

Uutiskuva kilpailukyvysta 2020

Kaipolan paperitehtaan elokuinen sulkemispäätös synnytti, kuten odottaa saattaa, valtavan määrän keskustelua ja kannanottoja puolesta ja vastaan. Myrskyn silmässä olivat näkemykset tehtaan kannattavuudesta ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Nämä ovat sinällään kaksi aivan eri asiaa, mutta Kaipolassa, kuten monessa muussakin yrityksessä, ne kietoutuvat erottamattomasti yhteen.

Yrityksen kannattavuutta ei voi mitata pelkkiä tuloslukuja tuijottamalla, kuten UPM:n puolustajat muistuttivat. Yksi voitollinen tilikausi ei takaa menestystä tulevaisuudessa, eikä sillä voi arvioida yrityksen operatiivisen toiminnan tehokkuutta. Kuinka korkea on resurssien käyttöaste, mikä on projektikohtainen kate, missä kunnossa on tilauskanta ja kuinka yritys osaa ennustaa asiakkuuksien ja myynnin kehitystä. Ja mistä nämä tiedot ovat peräisin? Kuinka luotettavia ne ovat?

Paperimarkkinat ovat globaalit ja yksittäinen paperitehdas siinä myllerryksessä vain lastu laineilla, vaikka tehtaan merkitys paikallisesti onkin erittäin merkittävä. Ja kannattavuuden mittaaminen on elinehto yritykselle kuin yritykselle, koosta riippumatta. Mutta pelkkä mittaaminen ei tietenkään riitä - täytyy myös olla osaamista ja tahtoa ohjata yritystä suuntaan, jossa kannattavuus pysyy ja paranee. Millä tämä varmistetaan?

Ja näin tullaan toiseen kohtalonkysymykseen: kilpailukykyyn. UPM ei ole ainoa yritys, joka on syyttänyt Suomen työvoimakustannuksia liian korkeiksi. Jos tämä pitää paikkansa, mitä menestymisen edellytyksiä millään suomalaisella yrityksellä on kansainvälisessä kilpailussa - etenkin kun tiedetään, että paperiteollisuus ei ole erityisen työvoimavaltainen ala. Päinvastoin, paperia tehdään korkean automaatioasteen laitoksissa. Jos liian kovat palkat vievät paperitehtaalta kilpailukyvyn, niin kuinka pärjää vaikkapa ohjelmistoala, jossa työn tekevät ihmisaivot?

On varmasti totta, että paperiteollisuuden vahvat etujärjestöt ja ammattiliitot ovat hilanneet paperimiesten palkat vuorolisineen melkoisen ylös. Ja yhtä totta on se, että sanomalehtipaperin kysyntä on maailmanlaajuisesti romahtanut. Mutta silti paperia käytetään - ja paperin jatkojalostustuotteita. Pakkauksia ja erilaisia paperista tehtäviä kierrätystuotteita kehitetään jatkuvasti yhä lisää. Korona-aika on pakottanut monet pienetkin yritykset vaihtamaan kokonaan uudelle toimialalle tai keksimään uusia tuotteita ja palveluita. Ehkä UPM:n olisi pitänyt pystyä samaan?

Yrityksen kilpailukyky on riippuvainen kahdesta asiasta.

Yksi: sen kyvystä hyödyntää kaikkia yrityksen olemassa olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti.

Kaksi: sen kyvystä reagoida sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin.

Ja näitä molempia varten yritys tarvitsee hyvää johtamista sekä sellaiset työkalut, joilla resurssien ohjaus ja muutostenhallinta ovat hoidettavissa parhaalla mahdollisella tavalla.

Millaisilla työkaluilla sinä pidät huolta yrityksesi kilpailukyvystä?

Julkaistu 28.9.2020
Mercus Software