Pikkupojasta asti rakennushommia tehnyt Eemil Reunanen saavutti kesäkuun lopussa yhden unelmansa, kun rakennusinsinöörin tutkinto Tampereen ammattikorkeakoulusta kirjattiin suoritetuksi. Talonrakennustekniikkaan erikoistunut Reunanen oli työharjoittelussa tamperelaisella Suunnittelu Teräsmaalla jo edellisenä kesänä, ja kevään 2020 aikana hän teki samassa paikassa valmiiksi opinnäytetyön, jossa tutki betonielementtikerrostalon mallinnusta rakennesuunnittelussa.

Opintoihin lisää mallinnusta

Vaikka mallinnus alkaa jo olla yleinen lähtökohta lähes kaikessa rakentamisen ja talotekniikan suunnittelussa, alan opintoihin mallinnusta kuuluu edelleen yllättävän vähän. Reunasen insinööritutkinnossa oli mallinnusta vain kahden kurssin verran, joten suurin osa mallintamisen työvaiheista on pitänyt opetella työn ohessa. ”Teräsmaalla mallinnus on tähän saakka ostettu pääasiassa talon ulkopuolelta”, Reunanen sanoo. ”Nyt on tarkoitus kasvattaa osaamista talon sisällä. Tein opinnäytetyön yhteydessä mallintamisen ohjeistusta, jota uudet ja vanhat suunnittelijat voivat käyttää tukena työssään.”

Mallintamisen nopeus yllätti

Eräs syy mallintamiseen liittyvän asenneilmaston viileydessä on ollut pelko siitä, että 3D-mallinnus on hitaampaa kuin 2D-piirtäminen. Mallinnuksen hyödyt kyllä myönnetään erityisesti yhteensovituksessa muiden suunnittelualojen kanssa, mutta samalla toivotaan, että mallintamisen hoitaisi joku muu ”sitten myöhemmin”. Ajattelutapaa on ruokkinut pelko suunnittelutyön katteiden heikkenemisesti, jos tilaaja ei ole valmis maksamaan hitaasti etenevästä mallinnusvaiheesta. Lisäksi mallinnusta voidaan tehdä eri tasoisena, jolloin työn tarkkuus ja sisältö ovat hyvin erilaisia. Tämä hankaloittaa tilaajan ymmärrystä siitä, mitä hän on varsinaisesti tilaamassa.
Reunasen opinnäytetyöhön liittyvä kannattavuusvertailu romahduttaa nämä pelot. Hän on käyttänyt aineistonaan Teräsmaalla vuosina 2014-2019 toteutettuja rakennesuunnittelukohteiden työmääriä ja verrannut niitä opinnäytetyössä mallintamalla tehtyyn suunnitteluun. Ja johtopäätökset yllättävät: vaikka mallintaminen on menetelmänä uusi, eikä käytetty työkalu, CADMATIC Building, ollut Reunaselle tuttu entuudestaan, kului mallintamiseen vain keskimäärin 10% enemmän aikaa kuin vanhanaikaiseen 2D-piirtämiseen. Kokonaisaikaan vaikuttavat toki myös monet muut asiat: kohde oli suhteellisen yksinkertainen, perusmuotoinen betonielementtikerrostalo, ja kohdetta oli suunnitellut pätevä rakennesuunnittelija jo ennen mallinnusta. Mutta joka tapauksessa tulokset olivat yllättävän positiivisia huomioiden, että mallinnus tehtiin ensimmäistä kertaa.

Työn mielekkyys ja laatu kulkevat käsi kädessä

”Kun otetaan huomioon, että tehdessään oppii ja rutiinit nopeutuvat, voi jo nyt sanoa, että mallinnus on jopa nopeampaa kuin 2D-piirtäminen. Osa ansiosta kuuluu tehokkaalle työkalulle ja osa sille, että mallintamalla suunnittelu on niin paljon havainnollisempaa kuin 2D-kuvan tuijottaminen. Tämä helpottaa erityisesti kokemattomia, uusia suunnittelijoita. Liitokset, rakenteiden yhteensopivuus – kaikki avautuvat suunnittelijalle paljon selkeämpinä mallintamalla”, sanoo Eemil Reunanen. ”Tämän perusteella on helppo nähdä, että CADMATICilla mallintaminen parantaa erityisesti elementtien rakennesuunnittelun katetta rutkasti – ja tietenkin työn mielekkyyttä sekä lopputuloksen laatua.”

Lisää inhouse-mallintamista

”Aivan varmasti mallinnusta tehdään meillä jatkossa enemmän osin siitä saatavan hyödyn takia, mutta pääasiassa siksi, että mallinnusta vaaditaan niin monessa kohteessa, eikä sitä ole järkevää enää ulkoistaa. Lisäksi uusille suunnittelijoille työ voi olla mielekkäämpää ja monipuolisempaa, kun he saavat suunnitella 3D:nä. Tavoitteena on, että mallinnus ei olisi erillinen osa suunnitteluprosessia, vaan suunnittelija voisi mallintaa varsinaisen rakennesuunnittelun ohella”, arvioi Suunnittelu Teräsmaan mallinnuksesta vastaava osakas Jose Laakso. ”Yleisesti rakennesuunnittelijoista on viime vuosina ollut pulaa. Mutta mallinnusosaamisen kehittyessä tuottavuus kasvaa, vaikka kehitystyö vaatii tietenkin alkuun investointeja ja resursseja. Suunnitelmien yhteensovittaminen muiden suunnittelualojen kanssa on mallinnuksen avulla havainnollisempaa ja uskon, että tällä on vaikutusta myös rakentamisen yleiseen laadunparannukseen, jonka eteen mekin teemme töitä jatkuvasti. Kommunikointi projektin eri osapuolten välillä, järkevät rakennusfysikaaliset rakenneratkaisut ja kosteustekninen toiminta ovat suunnittelun tärkeimpiä elementtejä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Mallinnus toimii tässä kokonaisuudessa hyvänä työkaluna.”

Julkaistu 14.9.2020
Kuva: Antti Leikas. Eemil Reunasen taustalla olevassa rakennuksessa valmistuvat hänen ensimmäisenä kesätyönään suunnittelemansa parvekkeet.