Puuttuuko Suomesta 10 vai 20 000 IT-alan osaajaa? Arviot vaihtelevat pahasta hirvittävään. Joidenkin arvioiden vuonna 2030 osaajia puuttuu 30 000, ellei asialle tehdä jotain. Kyseessä ei ole IT-yritysten, vaan koko kansantalouden kokoinen ongelma, joka tulee heijastumaan kaikille toimialoille. 
Ongelma on ollut tiedossa jo usean vuoden ajan, mutta vain vähän on saatu aikaan. Osaajia ei saada ulkomailta Suomeen, vaikka tulijoita olisi, ja suurin hidaste tai jopa este ovat Suomen jäykät oleskelulupakäytännöt. Eikä IT-alan opiskelupaikkoja ole saatu lisättyä riittävästi – varmaa ei ole edes se, saataisiinko avoimia paikkoja täytettyä, vaikka niitä olisi tarjolla. Mikä siis neuvoksi?

Kolmen vuoden kasvuloikka

Oululainen Buutti Oy on vuonna 2017 perustettu ohjelmistoyritys. Erikoisen yrityksestä tekee se, että lyhyestä historiastaan huolimatta se on ehtinyt tarjota jo yli 3300:lle opiskelijalle ja työttömälle ohjelmointikoulutusta, vaikka samaan aikaa Buutti tuottaa myös ohjelmointipalveluita yrityksille, kuten moni muukin. Tällä konseptilla Buutti on kasvanut reilussa kolmessa vuodessa yli 40 hengen organisaatioksi, ja täysipäiväisiä kouluttajia firmassa on jo 17 henkeä. Koulutuksella on ollut selvä tavoite: kasvattaa lisää IT-ammattilaisia ja samalla löytää uusia tekijöitä yhtiön omiksi konsulteiksi.

Seitsemäntoista kouluttajaa ja lisää tarvitaan

Liiketoimintajohtaja Jani Lehtovirta myöntää olevansa positiivisesti yllättynyt Buutin nopeasta kasvusta. ”Rekrytoimme uusia kouluttajia ja ohjelmistokehittäjiä joka kuukausi. Tänäkin syksynä meillä aloitti eräällä viikolla neljä uutta buuttilaista. Arvioimme hakijoiden osaamisen aina teknisellä haastattelulla, minkä ansiosta pystymme rekrytoimaan senioreiden lisäksi myös nuoria kouluttajia ja kehittäjiä”, Lehtovirta sanoo. ”Pelkästään tänä vuonna asiakasmäärämme lähestyy neljää kymmentä. Pk-seudulla meillä on jo viisi työntekijää, ja aiomme kasvaa myös siellä. Me haluamme innostaa ja kasvattaa nuoria osaajia alalle.”

Koodikärpät kouluttaa

Vastauksena IT-alan osaajapulaan syntyi ilmiö nimeltä Koodikärpät, jota Buutti järjestää yhdessä Oulun yliopiston Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan kanssa. Se on ohjelma, jonka on tähän mennessä käynyt läpi yli 600 nuorta, ja suosio on kasvanut vuosi vuodelta. ”Koodikärpät aloitti kesätyöohjelmana, mutta se on laajentunut Mobile Programming ja Mobile Fab Lab -kerhoiksi, jotka kiertävät talvisin yläkouluissa ja kerhoissa”, kertoo kouluttaja Toni Kyllönen. ”Pääpaino on silti kesätöissä, koska silloin nuorilla on aikaa panostaa tähän.”
Viime kesänä Koodikärpät työllisti 150 nuorta. Kahden viikon kesätyöjaksoon sisältyi tutustumista ohjelmoinnin perusteisiin, josta edettiin sitten kunkin osaamisten ja taitojen mukaisiin, oikeisiin ohjelmointitöihin. ”3D-mallinnusta, peliohjelmointia ja jopa elektroniikkasuunnittelua”, Kyllönen listaa. ”Ja lisäksi tietenkin tiimityötä, joka on tärkeä taito joka alalla”.

Koodaus on hyvä harrastus – vai työ?

Lukiolaiset Luukas Ahola, Kasper Ojuva ja Eetu Matikkala ovat kaikki jo ehtineet päästä mukaan Koodikärppiin useammin kuin kerran, Ojuva jopa kolmesti. Ja kaikki ovat erittäin tyytyväisiä siihen, mitä Koodikärpät on voinut tarjota. ”Koulussa ei ole ollut tarjolla minkäänlaista ohjelmointikoulutusta”, Ahola sanoo. ”Siksi tämä on ollut erityisen kiinnostavaa.” Kasper Ojuva puolestaan haluaisi jo laajentaa osaamistaan uusille alueille. ”Peliohjelmointi on kiinnostavaa, mutta haluaisin päästä myös suunnittelemaan pelien visuaalista puolta. Olen ruvennut harrastamaan piirtämistä”, Ojuva kertoo. Eetu Matikkala puolestaan tunnustaa harrastavansa mallintamista. ”Olen esimerkiksi mallintanut oman huoneeni 3D-kuvaksi”, hän kertoo. ”Ja haen varmasti Koodikärppiin myös ensi kesäksi.”
Kolmikosta kukaan ei vielä tiedä varmaksi, mihin päätyy lukion jälkeen, mutta yksi on varmaa: tekniikka kiinnostaa – ja myös konkreettinen laitesuunnittelu, johon Oulun yliopisto sekä alueen yritykset tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet.

Julkaistu 19.10.2020
Kuva: Antti Leikas

Luukas Ahola (vas.), Kasper Ojuva ja Eetu Matikkala pohtivat, voisiko koodauksesta tulla heille työ.