Toistakymmentä vuotta sitten oululaisen Procompin optimointialgoritmin kehittäjät törmäsivät ongelmaan. Yrityksen logistiikan ja liikkuvan työn optimointiin kehittämä laskentajärjestelmä vaati niin paljon prosessoritehoa, että mikään järjellisesti ajateltava palvelinratkaisu ei tuntunut riittävän laskennan pyörittämiseen riittävän nopeasti. Algoritmilla ratkottavien optimointiongelmien koko oli matemaattisesti tarkasteltuna valtava: jo pienellä aineistolla mahdollisia reittivaihtoehtoja oli enemmän kuin koko universumissa atomeja. Isojen optimointiongelmien laskennassa saattoi kulua aikaa jopa päivä tai kauemmin.

Jotain piti siis tehdä. Procompin tuotekehityksessä asiaa lähdettiin ratkaisemaan rinnakkaislaskentamenetelmällä, joka osasi jakaa laskentaa tehtäväksi samanaikaisesti kahdelle tai useammalle eri prosessorille. Menetelmä toimi, ja Procompin järjestelmä alkoi tuottaa toimivia reitti- ja aikataulutuloksia tehokkaasti ja luotettavasti. Samaan aikaan käynnistettiin patenttiprosessi.

Ja nyt työ on tuottanut viimein tulosta.

”Saimme vahvistuksen Yhdysvaltain patenttiviranomaisilta, että hakemuksemme on mennyt läpi”, kertoo Procompin kehitysjohtaja Timo Kaartinen. ”Prosessi kesti kaikkine valituksineen ja tarkennuksineen kymmenen vuotta, joten välillä meinasi jo uskoa loppua. Aiemmin olemme saaneet jo hyväksynnän Kiinassa, mutta EU:ssa prosessi on kesken. Liiketaloudellisesti Yhdysvaltain patentti on juuri nyt hyvin merkittävä.”

Rinnakkaislaskentaan liittyvien patenttien kysyntä kasvaa maailmalla erityisesti tekoälysovellusten vyöryn vuoksi. ”Tekoäly vaatii valtavat määrät laskentatehoa, joten yllättäen olemmekin positiivisessa mielessä myrskyn silmässä. Esimerkiksi Nvidia kasvattaa rinnakkaislaskennan patenttisalkkuaan huimaa kyytiä”, Kaartinen sanoo. ”Meidän ohjelmissamme myönnetyn patentin ideoita on hyödynnetty jo pitkään. Nyt patentille on avautumassa myös aivan uudenlainen käyttökenttä.”

Vaikka Procompin menetelmän juuret ovat viime vuosikymmenen alussa, teknisessä mielessä ratkaisu ei ole lainkaan vanhentunut. ”Päinvastoin olimme aikaamme edellä”, toteaa Timo Kaartinen. ”Prosessoritehot ovat tänä aikana kasvaneet, mutta samoin on tarvittavan laskennan määrä. Meidän ratkaisumme vähentävät tarvetta supertehokkaiden prosessoreiden käyttöön, kun rinnakkaislaskennan ansiosta pienemmilläkin pärjää.”

Julkaistu 23.10.2023
Lue myös Kauppalehden uutinen aiheesta.