Suomi kirii tällä hetkellä tiedonsiirrossa kiinni Ruotsia ja muuta Eurooppaa kovaa vauhtia. Kirittävää myös riittää, sillä läntisessä naapurissamme valokuitu on jo pitkään ollut saatavilla yli 90 prosenttiin kotitalouksista. Suomi saavuttaa vähitellen 50 prosentin tasoa, vaikka siihenkin on vielä matkaa.

Perinteiset teleoperaattorit sekä uudet valokuitutoimijat toivovat kaikki saavansa osuutensa Suomen tietoliikennemarkkinoista, mikä on tietenkin ymmärrettävää. Kaikki toimijat myös tarjoavat tai niiden kautta myydään internetyhteyksiä, sillä kuluttaja tarvitsee molemmat: sekä kuidun että nettiyhteyden.

Osa yrityksistä toimii vain hyvin rajatulla maantieteellisellä alueella, toiset taas koko valtakunnassa. Alueelliset erot tekevät kattavasta hintavertailusta vaikeaa, mikä aiheuttaa edelleen hämmennystä markkinoilla. Koska koko valokuitumarkkina on suhteellisen nuori, epäselvä markkinointi ja mutkikkaat sopimusehdot ovat aiheuttaneet ylimääräistä työtä kuluttajaviranomaisille, ja yhtiöt ovatkin selkeyttäneet viestintäänsä sekä sopimustekstejä.

On silti harmillista huomata, että yhä edelleen valokuituyhtiöiden hinnoittelu- ja sopimuskäytännöt ovat melkoinen viidakko, ja eri yhtiöiden hinta- ja laatuvertailu on muuttunut yhä hankalammaksi. Tästä kertoo sekin, että Kauppalehden vuosina 2021 ja 2022 julkaisemat valokuitujen hintavertailut eivät saaneet syksyllä 2023 enää jatkoa. Syy on todennäköisesti juuri hinnoittelun mutkikkuus. On kuitenkin markkinatalouden ja vapaan kilpailun perusta, että kuluttajat voivat ostopäätöstä tehdessään tehdä vertailuja eri toimittajien ja tuotteiden välillä.

Eri yhtiöiden tarjontaa vertaillessa täytyy huomioon ottaa ainakin seuraavat: mahdollinen aloitusmaksu, jonka hinta vaihtelee ilmaisesta pariin tuhanteen euroon, maksu kaapeliasennuksen kaivamiskustannuksista, valokuidun ylläpitomaksu, maksu nettiyhteydestä sekä laitekustannukset reitittimestä sekä päätelaitteesta. Lisäksi kuluttajan kannalta on tärkeä tietää, voiko nettiyhteyden toimittajaa halutessaan vaihtaa, aiheutuuko valokuidusta ylimääräisiä kustannuksia kiinteistön myynnin yhteydessä, ja niin edelleen.

Kauppalehden vertailuissa havaittiin, että jo viiden tai kymmenen vuoden ajalle laskettuna eri toimittajien väliset hintaerot olivat valtavia, jopa useita tuhansia euroja. Ja kun maahan kaivettu valokuitu kestää käytössä ainakin viisikymmentä, jopa sata vuotta, ovat kyseessä todella suuret rahat.

Valokuitutoimijoiden kirjavien toimintamallien selkeyttämiseksi netistä löytyy pioneerihenkisiä sivuja, joille on koottu dataa eri yhtiöiden sivustoilta. Esimerkiksi osoitteessa valokuituvertailu.com on kohtalaisen kattava kooste eri yhtiöiden palvelupaketeista. Hintatietoja sivustolla ei ole tarjolla, vaan ne on jokaisen etsittävä itse. Useimmat yhtiöt paljastavat hintansa vasta asiakkaan syöttämän osoitetiedon perusteella. Mutta suunta on kaiken aikaa kohti parempaa. Mutkikas hinnoittelu ei saa olla esteenä sille, että tieto-Suomen digitaalinen infrastruktuuri saatetaan asialliselle tasolle.

Julkaistu 12.1.2024
Kuva: Valoo