Ketterä kehitys herättää yhä enemmän mielenkiintoa ohjelmistoyrityksissä ja niiden asiakkaissa. Agile- ja Lean-menetelmien yleistymistä tukeva Lean Enterprise Software and Systems Conference (LESS) järjestettiin tänä vuonna Galwayssa, Irlannissa, joulukuun alussa. Mukana oli ketterän kehityksen tutkijoita ja kouluttaja eri puolilta maailmaa - yhtenä heistä Maarit Laanti, suomalainen ketterän kehityksen pioneeri, joka on erityisesti tutkinut suuryritysten ketteryyttä ja sillä saavutettuja tuloksia. 

Less-konferenssissa Laantin vetämä tutkimusryhmä julkaisi paperin, jossa tutkimuskohteena oli kansainvälisesti toimiva, Fortune 500 – listalta löytyvä yritys. Yritykselle oli toteutettu responsiivisen web-tuotesivuston suunnittelu, jolle asetettiin etukäteen erittäin korkeat laatuvaatimukset. Samaan aikaan suunnittelun kustannusten täytyi pysyä maltillisina. Suunnittelusta vastannut Nitor oli valinnut suunnittelumetodiksi pragmaattisen ketteryyden (Pragmatic Agile).

Laantin ryhmä kokosi tutkimusta varten projektin lähtötiedot, suurimmat etukäteishaasteet, saavutetut tulokset ja eri vaiheissa käytetyt resurssit. Tuloksia verrattiin samassa yrityksessä aiemmin toteutettuihin vastaavan sisältöisiin projekteihin, joissa oli käytetty tiimitason ketterää kehitystä. Joidenkin työvaiheiden ajankäyttöä pystyttiin vertaamaan projektin alussa käytettyihin, vanhan menetelmän vaatimiin työmääriin. Kävi ilmi, että erot menneeseen olivat poikkeuksellisen suuria: Pragmaattista ketteryyttä käyttäen tarvittavien henkilöresurssien määrä putosi alle puoleen. Yksikkötestauksiin käytetty aika pystyttiin pudottamaan kymmenesosaan, ja vielä suurempi ajansäästö saavutettiin integrointitestauksessa, jossa testausympäristön automatisointi pudotti ajankäytön kahdeskymmenesosaan entisestä. Kuitenkaan projektin tulosten laadusta ei tarvinnut tinkiä – päinvastoin, laatu säilyi erinomaisena.

Kuinka näin suuret muutokset ovat mahdollisia? Tutkimusryhmään kuuluneet Tommi Laitila Nitorilta ja Mikko Mustakallio Talent Baselta kertovat, että pragmaattisen ketteryyden rinnalla käytetty Hero Team –menetelmä oli merkittävässä roolissa. ”Aiemmin tiimeissä oli joka jäsenellä hyvin erikoistuneet rooli. Nyt tiimeissä oli moniosaajia, ja saatiin kaikki tehot irti”, Laitila arvioi. Maarit Laanti vahvistaa tulokset. ”Tiimitason ketteryys ei riitä. Koko organisaation täytyy olla mukana ketterässä kehityksessä. Erityisesti suuryrityksessä tämän oivaltaminen on keskeistä”, Laanti kuvaa. ”Tämän tutkimuksen pohjalta pragmaattiseen ketteryyteen on suhtauduttava vakavasti erityisesti suurten ohjelmistotalojen kehitysmenetelmänä. Edut ovat kiistattomat.”

Lisätietoja Less-konferenssista.

Lisätietoja pragmaattisesta ketteryydestä.

Julkaistu 12.12.2013